NEM Ry – HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 8.4.2018
YLEISTÄ
Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin. Lopullinen kaatomäärä voidaan vahvistaa hirvivahinkojen, sekä jäljellä olevan määrän perusteella, kun puolet hirvistä on kaadettu (yhteisluvassa myönnettyjen kaatolupien määrä).
Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seuran jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan jokaisen metsästykseen osallistuvan tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. Sääntö pidetään nähtävänä kämpän seinällä ja yhdistyksen kotisivulla.
METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. Metsästysalueista pidetään kartastoa, johon merkitään kaikki seuran hirvenmetsästykseen vuokraamat maa-alueet. Passipaikat merkitään maastoon tai karttaan. Jokainen metsästykseen osallistuva on velvollinen hankkimaan tiedon hirvialueen rajoista. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. Lupa-anomuksien tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen valtuuttama. Lupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran puheenjohtaja tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet.
OSALLISTUMISOIKEUS JA HIRVIPORUKAN MUODOSTAMINEN
Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.
Ampujana hirvenmetsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla metsästyskortin lisäksi suoritettuna voimassa oleva hirven tai karhun ampumakoe. Vieraspaikkakuntalainen seuran jäsen ilmoittautuu hirviporukkaan ampujaksi ilmoittamalla siitä tammikuun 10. päivään mennessä johtokunnan sihteerille. Rovaniemen riistanhoitoyhdistykseen kuuluva seuran jäsen ilmoittautuu hirviporukkaan ampujaksi ilmoittamalla siitä johtokunnan sihteerille huhtikuun 15. päivään mennessä. Hirviporukkaan liittyvä uusi seuran jäsen on velvollinen suorittamaan vuosikokouksen vahvistaman liittymis- ja jäsenmaksun ennen metsästyksen alkua. Metsästykseen osallistuvan on kohdistettava metsästyksessä käytettävä ase hirvenmetsästykseen tarkoitetuilla patruunoilla.
Seuran jäsen voi ilmoittautua hirvenmetsästykseen myös ajomieheksi ilmoittautumalla viimeistään kesäkokouspäivänä metsästyksenjohtajalle. Myös ajomiehenä hirvenmetsästykseen osallistuvalla tulee olla voimassa oleva metsästyskortti.
Hirviporukka = ampujiksi ilmoittautuneet ampujina hirvenmetsästykseen osallistuvat seuran jäsenet
Ajomiehet = metsästykseen osallistuvat metsästyksessä avustavat, riistaa liikkeelle ajavat tai oikeaan suuntaan ohjaavat seuran jäsenet
METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
Seuran hirvenmetsästyksenjohtaja ja ensimmäisen varajohtaja valitaan vuosittain vuosikokouksessa. Hirviporukan tarvitsemat muut toimihenkilöt hirviporukka valitsee keskuudestaan. Kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.
METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirviporukan kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille hirviporukan jäsenille ja metsästykseen osallistuville ajomiehille. Metsästys toteutetaan seuruemetsästyksenä, eli kaikilla hirviporukan jäsenillä on oltava tasapuoliset mahdollisuudet kaataa hirvi metsästystapahtuman aikana. Tiedottaminen tapahtuu metsästyksen aikana puhelimella tai radiopuhelimella. Niin sanottuja yleisiä metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Passipaikat arvotaan osallistujien kesken. Peijais- ja huutokauppahirvet kaadetaan ensimmäisenä.
Hirvenmetsästyskauden alusta alkava ensimmäinen jakso päättyy kolmen metsästysviikon kuluttua sunnuntaihin, jakson lihanjakoon oikeuttaa kolme (3) kiintiöpäivää. Tämän jälkeen kaadetut hirvet jaetaan niiden hirviporukan jäsenten kesken, jotka ovat osallistuneet hirvenmetsästykseen kutakin kaatoa edeltäneiden seitsemän metsästys- vuorokauden aikana (kaato päivä + 6 edellistä metsästyspäivää).
Esimerkki; jos hirvi kaadetaan 27.10.2018 niin aikavälillä 21.10.- 27.10. pyyntiin osallistuneet hirviporukan jäsenet jakavat hirven.
KOIRIEN KÄYTTÖ
Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Metsästyksenjohtaja ratkaisee tulkintatilanteet tasapuolisuutta noudattaen. Metsästykseen osallistuvalla koiralla on oltava rokotukset kunnossa. Koiran omistaja vastaa koirien aiheuttamista ylläpitokustannuksista ja seuraamuksista vahinkotilanteissa.
OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
Hirviporukan jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin, joiksi näissä säännöissä luetaan mm. riistanhoitoon liittyvät toimet, saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, polttopuuhuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset
ja lihanhuutokauppa valmisteluineen.
AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY
Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla. Jokainen hirviporukan jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn.
AMPUMIS-/HAAVOITTAMISTILANNE
Ampumisesta on aina ilmoitettava metsästyksenjohtajalle, ja varmistettava että tieto saavuttaa muut metsästykseen osallistujat. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille ja metsästyksenjohtajalle.
KAATAJAMÄÄRITYS
Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
SAALIIN KÄSITTELY JA JAKO (Edellyttää saaliin saamista)
koiran omistajalle sisäelimet ja pää ilman sarvia.
Seuran kaikilla luvilla kaadetuista hirvistä annetaan aina lapa maanomistaja-arvontaan. Seuralle metsästysmaan vuokranneiden maanomistajien kesken käytetään arvontalistaa, jossa on mukana kaikki listanluontihetken maanvuokrasopimukset, (jollei maanvuokrasopimuksella ole sovittu muuta). Yksi arvontaosuus on aikuisen hirven lavasta neljäsosa ja vasan lavasta puolikas. Listalla arvotaan yksi arvontaosuus/maanvuokrasopimus. Vuosittainen arvontaosuuksien määrä on riippuvainen kaadettujen hirvien määrästä. Lista on voimassa niin kauan että kaikille listalle oleville on arvottu yksi osuus. Listan loputtua tehdään uusi lista sen hetkisten maanvuokrasopimusten kesken.
Myös mahdollisen yhteislupaosakkaan luvalla seuran vuokrametsästysmaille kaadetusta hirvestä annetaan lapa Namalikon erämiesten maanomistaja arvontaan. (Huomioitava myös yhteislupasopimuksessa).
RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT
ja metsästysseuran johtokunnalle. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
PEIJAIS- TAI MUU SIDOSRYHMÄ TILAISUUS
KUSTANNUKSET
– lupamaksut – yhteishankinnat
– pelkkien hirvimaiden vuokrakulut – muut kulut
Mahdolliset hirviporukan tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.
YHTEISTOIMINTA
METSÄSTYSVIERAAT
METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS